Havaintoja yli 3 miljoonasta yksilöstä

Seurannan aineisto vuosilta 1991-2009 sisältää tiedot yhteensä 113 lajista ja yli 3,6 miljoonasta perhosesta. Keskimäärin viime vuosina on ilmoitettu 103 lajia ja 230 000 yksilöä. Kun yksilömäärät suhteutetaan havaintojen tekoon käytettyyn aikaan, 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen keskiarvona on 36 perhosta yhtä havaintopäivää kohti.

Kolme runsainta lajia ovat tesmaperhonen Aphantopus hyperantus, lanttuperhonen Pieris napi ja sitruunaperhonen Gonepteryx rhamni, joiden reilun miljoonan yksilön osuus on hieman yli neljännes (28 %) kaikista yksilöistä. Keskimäärin viisi lajia vuodessa on ylittänyt 10 000 yksilön rajan, 32 lajia tuhannen yksilön rajan, 33 lajia sadan yksilön rajan ja 32 lajia kymmenen yksilön rajan. Loput 11 lajia ovat pääasiassa harvinaisia vaeltajia tai muuten satunnaisia lajeja, joita on todettu keskimäärin alle kymmenen yksilöä vuodessa.

Kaikki vuoden 1991 jälkeen Suomessa tavatut päiväperhoslajit ovat seurannassa mukana. Sen sijaan heinähiipijä Heteropterus morpheus (kuvassa), arosinappiperhonen Pontia chloridice, luhtakannussinisiipi Cupido alcetas, ruutuperhonen Melanargia galathea, idännokiperhonen Erebia euryale, ruskoniittyperhonen Coenonympha hero ja ruostepapurikko Lasiommata megera ovat harvinaisuuksia, joiden tuoreimmatkin havainnot ovat yleensä vuosikymmenien takaa.