Koivun siitepölykausi jäi tavallista lyhyemmäksi
Koivun siitepölykausi Kaakkois-Suomessa nousi määriltään keskinkertaiseksi, vaikka kohtalaisia tai suuria vuorokausipitoisuuksia mitattiin Imatralla vähiten koko 2000-luvun aikana. Koivuallergisten onneksi noin viikon tavallista myöhemmin alkanut pääkukinta meni lämpimän sääjakson myötä nopeasti ohi. Samalla koivut vihertyivät ennätysvauhtia.
Useimmat koivuallergikot saavat oireita, kun vuorokausipitoisuus on yli sata siitepölyhiukkasta ilmakuutiossa. Kuluneena keväänä raja ylittyi vain 13 päivänä eli lähes viikon tavallista lyhyemmän ajan. Koivuallergisten oirekausi alkoi huhtikuun lopulla voimakkaiden kaukokulkeumien myötä. Ensimmäisen kerran vuorokausipitoisuudet nousivat erittäin suuriksi 27.4.
Yleensä paikallinen kukinta alkaa jo toukokuun alussa, mutta nyt koivujen pääjoukot ehtivät kukkaan vasta kuun puolivälin alla. Siitepölykauden huippu oli 15.5., jolloin ilmassa oli keskimäärin yli 6 300 koivun siitepölyhiukkasta kuutiometrissä. Kaikkiaan tuhannen hiukkasen raja ylittyi seitsemänä päivänä, mikä on suurin piirtein edelliskevään ja Kaakkois-Suomen keskivertotasoa.
Siitepölypitoisuudet laskivat kukintahuipun jälkeen nopeasti ja tasaisesti kesäkuun alkuun mennessä. Ilmassa on edelleen vähäisiä määriä koivun siitepölyä, mutta tässä vaiheessa kesää hiukkaset aiheuttavat enää harvoin allergiaoireita.
Koivut ovat Suomen tärkeimpiä siitepölyallergian aiheuttajia
Koivukasvien heimoon kuuluvat pohjoisen pallonpuoliskon tärkeimmät allergiaa aiheuttavat lehtipuut, kuten koivut, lepät, pähkinäpensaat ja valkopyökit.
Suomessa koivut ovat tärkeimpiä allergiakasveja. Arvioiden mukaan 10-15 % väestöstä saa keväisin allergiaoireita koivujen kukinta-aikana. Toukokuussa koivun siitepölyä ei pääse pakoon. Raudus- ja hieskoivun jokaisessa norkossa kehittyy noin kuusi miljoonaa siitepölyhiukkasta. Soilla kasvavan vaivaiskoivun allergiamerkitys sen sijaan on vähäinen.
