Neljännesvuosisata allergisten asialla - Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti 25 vuotta (1983-2008)
Allergia- ja Astmaliiton tutkimus- ja koulutusyksikön toiminta alkoi Tiurun sairaalan suojissa Joutsenossa 1.3.1983. Aluksi nimenä oli Kaakkois-Suomen Allergiakeskus, joka pyrki tehostamaan modernin sairaalan tutkimus- ja koulutustoimintaa. Nimi vaihtui vuonna 1989, jolloin toimintaan tulivat vahvemmin mukaan myös ympäristökysymykset.
Instituutin toimintaidea on kestänyt hyvin ajan hammasta. Tutkimuksen, tiedotuksen ja koulutuksen pääpaino on ollut allergioissa, allergioiden ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa sekä ihmistoiminnan ympäristövaikutuksissa. Työsarkaa riittää, sillä allergiat yleistyvät ja ympäristöongelmat laajenevat. Nykyisin yli miljoona suomalaista kärsii allergiasta.
Toiminnan alkuvuosien merkittävimmät hankkeet liittyivät sellutehtaiden hajurikkiyhdisteiden terveysvaikutuksiin. Suomen Akatemian rahoittama tutkimus osoitti yhdisteiden vähentävän asumisviihtyvyyttä ja haittaavan monin tavoin altistuvan väestön terveyttä. Hankkeista laadittiin lähes 200 julkaisua, näiden joukossa kaksi väitöskirjaa. Tutkimusten myötä Suomessa otettiin ensimmäisenä maana maailmassa käyttöön ohjearvo yhdyskuntailman hajurikille. Ohjearvo on edelleen voimassa.
1990-luvulla instituutin tutkimus suuntautui enemmän luontoon ja toimintaan tulivat mukaan ympäristömuutoksiin herkästi reagoivat perhoset. Esimerkiksi vuonna 1991 aloitettua valtakunnallista päiväperhosseurantaa on käytetty laajalti hyväksi mm. ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Perhoset ovat olleet mukana myös Etelä-Karjalan niittyjen ja tienpientareiden luontoarvojen selvityksissä sekä Suomen ja Venäjän rajaluonnon vertailussa.
Vuonna 2001 Joutsenossa alkoi siitepölyseuranta, joka on ohjannut instituutin tutkimusta yhä enemmän siitepölyjen terveysvaikutuksiin. Lähes joka viides suomalainen on herkistynyt kasvien siitepölylle. Tutkimuskohteena on ollut varsinkin pujo, mutta lähivuosien tähtäin on sisäilman siitepölyaltistuksen vähentämisessä.
Konkreettisimmin instituutti on edistänyt allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaatua atoopikkojen ja astmaatikkojen hoitotutkimuksella, jossa selvitettiin suolahuone- ja mineraalivesihoidon vaikutuksia astmaatikoilla ja atooppista ihottumaa sairastavilla. Viime vuosina nopeasti yleistyneestä suolahuonehoidosta näyttäisi olevan apua joillekin astmaatikoille, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan ja niitä on myös suunnitteilla.
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on erittäin tehokas uuden tiedon tuottaja ja levittäjä. Neljännesvuosisataan mahtuu yli 1 400 julkaisua kansainvälisistä tiedeartikkeleista ja kirjoista yleistajuisiin kirjoituksiin aikakaus- ja sanomalehdissä. Ihmisen ja ympäristön hyväksi tehtävää työtä on myös arvostettu useiden palkintojen muodossa. Vuonna 1999 instituutille myönnettiin Suomen WWF:n Pandapalkinto ja vuonna 2006 Tiehallinnon ympäristöpalkinto.
Toimintahistoria lyhyesti
- 1.3.1983 - Kaakkois-Suomen Allergiakeskus aloittaa toimintansa Tiurun sairaalassa. Allergialiitto ry. teki aloitteen kokeilutoiminnasta, jolla pyrittiin allergiahaittojen vähentämiseen, alan potilas- ja kansalaisjärjestöjen toiminnan tehostamiseen sekä voimavarojen suuntaamisen ja koordinoinnin parantamiseen. Allergiakeskuksessa työskentelivät mm. Tari Haahtela, Vesa Vilkka, Kaarina Lehtonen ja Sinikka Mönkäre. Toiminnan rahoituksesta vastasivat Allergialiiton ohella Keuhkovammaliitto, Tiurun sairaala ja Imatran kaupunki.
- 1987 - Edellisenä vuotena alkaneen hajurikkitutkimuksen myötä solmitaan merkittävä tutkimussopimus Suomen Akatemian ja Ympäristöministeriön kanssa. Tutkimus jatkuu pitkälle 1990-luvun puolelle.
- 28.9.1988 - Allergialiiton hallitus muuttaa Kaakkois-Suomen Allergiakeskuksen nimen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutiksi. Hallitus kutsuu instituutin toiminnanjohtajaksi Olli Marttilan 1.1.1989 alkaen. Johtokunnan puheenjohtajana aloittaa Tari Haahtela.
- 20.2.1989 - Tiurun sairaalan johtokunnan päätöksellä johtavan lääkärin virka-asunto vuokrataan Allergialiiton käyttöön. Toiminta alkaa saneeratuissa tiloissa 15.3.1989.
- 1989 - Toiminnan perusrahoitus vahvistuu, kun Raha-automaattiyhdistyksen rinnalle tulevat Etelä-Karjalan ydinalueen kunnat Joutseno, Imatra ja Lappeenranta.
- 1991 - Valtakunnallinen päiväperhosseuranta alkaa yhteistyössä Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa.
- 6.9.1993 - Instituutin toimitilat siirtyvät Allergialiiton omistukseen. Liiton nimi vaihtuu Allergia- ja Astmaliitoksi 23.11.1993. Projektiluonteisena kokeiluna alkanut toiminta täyttää Tiuruniemessä kymmenen vuotta, jonka tuloksena on kaikkiaan 589 julkaisua.
- 1994 - Tilan nimeksi rekisteröidään Capri.
- 20.6.1995 - Karjalan ympäristötieteen laitos perustetaan. Instituutin ja Joensuun yliopiston biologian laitoksen yhteistoimintayksikkö tähtää Venäjälle tehtävään tutkimukseen. Instituutin toiminnanjohtajan nimike vaihtuu instituutin johtajaksi 9.11.1995. Tehtävässä jatkaa Olli Marttila.
- 9.6.1998 - Tiuruniemen luontopolku otetaan käyttöön. Instituutin toiminnassa tulee täyteen kymmenen vuotta 28.9.1998. Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Tari Haahtela.
- 2000 - Allergia- ja Ympäristökoulu Caprin kurssitoiminta käynnistyy ja ensimmäinen Korvenhaan luontoilta 25.7.2000 kokoaa paikalle yli sata osallistujaa. Johtokunnan puheenjohtajana aloittaa Kalevi Markku.
- 1.1.2001 - Instituutin johtajaksi siirtyy Timo Hugg. Omat internet-sivut otetaan käyttöön ja siitepölyjen seuranta käynnistyy Joutsenossa yli kahden vuosikymmenen tauon jälkeen.
- 2003 - Atoopikkojen ja astmaatikkojen hoitotutkimus Lappeenrannassa alkaa.
- 1.1.2005 - Timo Huggin opintovapaan aikana Instituutin johtajana aloittaa Kimmo Saarinen.
- 2006 - Instituutin tunnus uudistuu, keltainen sitruunaperhonen tekee tilaa Liiton tunnuksesta tutulle siniselle pääskyselle. Uusi yleisstrategia hyväksytään johtokunnassa 5.4.2006.
1.3.2008 - Instituutti juhlii 25 vuotta jatkunutta taivaltaan. Tapahtuman yhteydessä julkistetaan pienimuotoinen toimintahistoria.
