Monimuotoinen ympäristö on ihmisen hyvinvoinnin perusta

Instituutin tutkimus- ja muun toiminnan painopistealueisiin kuuluvat allergioiden ohella elinympäristön vaikutukset terveyteen sekä ihmistoiminnan ja elinympäristöjen hoidon vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Vuonna 2011 esitetyn biodiversiteettihypoteesin mukaan luonnon monimuotoisuus makrotasolla heijastuu myös ihmisen iholla ja limakalvoilla olevan mikrobiomin monimuotoisuuteen, mikä puolestaan on elintärkeä tehokkaan ja oikein toimivan immuunijärjestelmän kehityksessä. Ihmisten hyvinvointi ja elävä monimuotoinen luonto kuuluvat yhteen!

Instituutin ja sitä edeltäneen Allergiakeskuksen tutkimushankkeita ovat olleet mm. (käynnistymisvuosi suluissa):

• Sisäilman vaikutukset terveyteen (1984)
• Hajurikkiyhdisteiden terveysvaikutukset (1986)
• Tierakentamisen vaikutukset luontoon (1990)
• Luonnonlääkkeet ja allergia (1991)
• Valtakunnallinen päiväperhosseuranta (1991)
• Etelä-Karjalan perinneympäristöt (1992)
• Allergia ja ilmansaasteet (1994)
• Joukkoliikenne ja lemmikkieläimet (1995)
• Ihmistoiminnan vaikutus Suomen ja Venäjän Karjalan luontoympäristöön (1997)
• Typenoksidien ja pölyjen sisäilmaan tunkeutuminen ja sen ehkäisy (1997)
• Allergiat ja asuinympäristö Svetogorskissa ja Imatralla (2001)
• Tienpientareet kasvien ja perhosten elinympäristönä (2001)
• Perhosallergiatutkimus (2002)
• Atoopikkojen ja astmaatikkojen hoitotutkimus (2003)
• Niittämisen vaikutukset tienpientareiden niittyeliöstöön (2004)
• Pujo taajama-alueiden allergiahaittana (2006)
• Sisäilman siitepölyt (2008)
• Hunajavalmisteesta apua koivun siitepölyallergiaan? (2008)
• Koivumahlatutkimus (2010)
• Allergian kansantaloudelliset vaikutukset (2012)
• Nokkosvalmiste ja siitepölyallergia (2013)
• Aikuisväestön tuoksuherkkyys ja ruoka-allergia (2016)
• Pölypunkkien kliininen merkitys Suomessa (2017)
• Kansallisen allergiaohjelman vaikuttavuusselvitys (2018)